Väestörekisterikeskus mukana kansainvälisessä yhteistyössä rajat ylittävän puolesta-asioinnin mahdollistamiseksi

Risto Ollikainen Julkaisupäivä 14.5.2019 8.29 Blogit

Digitalisaation edetessä tarpeet sähköiseen puolesta-asiointiin ovat kasvamassa voimakkaasti. Suomessa Väestörekisterikeskuksen kehittämä ja ylläpitämä Suomi.fi-valtuudet pyrkii ratkaisemaan tätä kasvavaa asiointitarvetta. Se tukeutuu kansallisten tietorekistereiden ja -varantojen tietoihin päätellessään ja välittäessään oikeuden puolesta-asiointiin.

Myös ulkomaalaisten yritysten asioimistarpeet suomalaisissa asiointipalveluissa on huomioitu Suomi.fi-valtuuksien kehityksessä, mutta kehitteillä olevat ratkaisut perustuvat pääosin suomalaisiin perusrekisteritietoihin sekä valtuusrekisteriin. Ulkomaalaisten, edustamistiedot sisällään pitävien rekistereiden hyödyntämismahdollisuudet sujuvoittaisivat puolesta asioinnin mahdollistamista merkittävästi myös Suomessa, mutta tarkoitukseen sopivia kansainvälisiä, saati Eurooppa-tasoisia taustapalveluja ei ole ollut saatavilla.

Suomi.fi-valtuuksien kaltaisia puolesta-asioinnin mahdollistavia palveluja on alkanut syntyä myös muihin EU:n jäsenvaltioihin pikkuhiljaa. Tämän myötä rajat ylittävien sähköisten palvelujen tarve on ollut kasvamassa myös muualla.

Euroopan komissio käynnisti, osana vuonna 2016 käynnistettyä ISA2 -ohjelmaa, kehityshankkeen “Semantic Interoperability for Representation Powers and Mandates”, jolla pyritään helpottamaan sähköisten edustamistietojen ja valtuuksien rajat ylittävää käyttöä. Eli toisin sanoen pyritään mahdollistamaan toisen (henkilön tai yrityksen) puolesta asiointi maiden rajat ylittävästi. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen tietomalli edustustietoja ja valtuuksia varten. Yhteisen semanttisen kehyksen luominen voisi antaa lopulta mahdollisuuden siihen, että toisen jäsenvaltion tietojärjestelmät käsittelevät toisen jäsenvaltion tietojärjestelmistä peräisin olevia edustamisoikeuksia ja valtuuksia yksittäisen henkilön asiointioikeutta pääteltäessä tai vahvistettaessa.

Hankkeen vaiheen 0 aikana tehtiin useita taustatutkimuksia, joilla arvioitiin jäsenvaltioiden valmiutta sähköisten edustusoikeuksien ja valtuuksien rajat ylittävään yhteentoimivuuteen. Väestörekisterikeskus osallistui aktiivisesti jo tähän vaiheeseen toimittamalla kattavasti tietoja Suomi.fi-valtuuksiin kehitetyistä ratkaisuista. Tulokset loivat myös perustan vaiheiden 1, 2 ja 3 kehittämiselle.

Vaiheen 1 aikana tunnistettiin kriittisimmät rajat ylittävän puolesta-asioinnin liiketoimintatapaukset sekä analysoitiin kunkin jäsenvaltion nykytilanne. Vaiheessa 2 analysoitiin ja vertailtiin jo olemassa olevia sähköisiä valtuusjärjestelmiä ja tietomalleja kuudessa valitussa edelläkävijämaassa: Itävallassa, Belgiassa, Alankomaissa, Portugalissa, Espanjassa ja Suomessa.

Analyysissä keskityttiin määrittämään, millaisia ​​valtuuksia eri maissa käytetään; miten valtuudet määritellään, tallennetaan ja tarkistetaan sekä millaisia ​​edustamisoikeuksia tuetaan. Lisäksi arvioitiin jäsenvaltioiden välisiä eroja ja yhteneväisyyksiä sekä semanttisten että oikeudellisten ulottuvuuksien osalta. Merkittävimpänä yhteneväisyytenä havaittiin, että useimmat jäsenvaltiot olivat kehittäneet keskitetyn järjestelmän, joka oltiin liitetty kansalliseen tunnistusjärjestelmään ja joka oli käytettävissä kaikissa julkisten palvelujen sovelluksissa ja että prosessi on aina täysin digitaalinen. Merkittävin ero liittyi valtuuksien tietolähteisiin. Jotkin jäsenvaltiot ovat perustaneet kansallisen valtuusrekisterin (kuten Suomi), kun taas toiset jäsenvaltiot hyödyntävät pelkästään olemassa olevia perusrekistereitä, ja toiset hyödyntävät jopa sovellusten paikallisia tietokantoja. Kaikissa tapauksissa valtuutuksen lähteet on kuitenkin määritelty laissa. Käytännössä mikään jäsenvaltio ei ollut ratkaissut valtuuksien rajat ylittävää käyttöä (paitsi Suomen ja Viron sekä Alankomaiden ja Belgian pilottihankkeet), koska ei ole ollut käytössä yhteistä ja yhdenmukaistettua rajat ylittävää sanastoa tai tietomallia. Myöskään kansallisella tasolla (paitsi Espanjassa ja Suomessa) on olemassa hyvin harvoja yhteisiä ja yhdenmukaistettuja ja yhteentoimivuuteen perustuvia sanastoja ja koodistoja.

Maavertailun tulokset ja havainnot johtivat seuraavaan kehittämisvaiheeseen, jossa lähdettiin määrittämään ratkaisu tärkeimpiin rajat ylittävän puolesta-asioinnin yhteentoimivuushaasteisiin, kuten yhteisen valtuus-taksonomian määrittelyn tarpeeseen. Erilaisia ​​olemassa olevia arkkitehtuuriratkaisuja (esim. STORK 2, TOOP, eIDAS) analysoitiin ja verrattiin, mikä johti mm. suositukseen käyttää uudelleen ja laajentaa eIDAS-infrastruktuuria mahdollisimman pitkälle.

Hankkeen kolmanteen vaiheeseen perustettiin työryhmä em. kuuden jäsenvaltion edustajista. Suomi ja Väestörekisterikeskus oli tässä vahvasti mukana. Työryhmä kokoontui tammi-huhtikuun 2019 aikana viiteen webinaariin, joissa käsiteltiin kaikki siihen asti saavutetut tulokset, tavoitteena saada aikaan lopullinen yhteinen tietomalli ja arkkitehtoninen lähestymistapa.

Työryhmän päätuloksena saatiin aikaan kypsempi rajat ylittävän puolesta-asioinnin tietomalli, joka toimii kulmakivenä keskitetyn Euroopan valtuusjärjestelmän kehittämisessä. Parhaillaan on käynnissä pilotin rakentaminen, joiden tuloksia myös Väestörekisterikeskus odottaa mielenkiinnolla.

Tulevaisuudessa jää nähtäväksi minkälaisia rajat ylittävän sähköisen puolesta-asioinnin mahdollisuuksia suomalaisilla tästä avautuu ja millä aikataululla mm. Suomi.fi-valtuudet on integroitavissa tulevaan eurooppalaiseen puolesta-asioinnin järjestelmään.

 

Risto Ollikainen, asiantuntija

Selaa blogin artikkeleita