Väestörekisterikeskuksen digipalveluista löytyy tehoa!

Hannu Hakala Julkaisupäivä 21.11.2018 9.00 Blogit

Noin miljoona kyselyä tietojärjestelmään vuorokauden aikana, huh! Miljoona kyselyä tarkoittaa keskimäärin 12 kyselyä joka sekunnin aikana ympäri vuorokauden! Missä julkisen hallinnon tietojärjestelmässä voitaisiin mahdollisesti tällainen määrä kyselyjä tehdä? Esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämää väestötietojärjestelmää (VTJ) voidaan käyttää näin laajasti julkishallinnon ja yksityissektorin toimintakriittisten järjestelmien tarpeita varten. VTJ:ssä olevaa tietoa voidaan hakea vaikkapa nelikantaisen yhdistelmän kautta käyttämällä matkan aikana VRK:n kehittämiä Suomi.fi-palveluja:

  1. Henkilö kirjautuu Suomi.fi-tunnistuksella asiointipalveluun
  2. Henkilölle on myönnetty valtuus asioida toisen puolesta Suomi.fi-valtuuksissa
  3. Palvelujen käyttämien tietojen kyselyt lähetetään Suomi.fi-palveluväylän läpi...
  4. ...Väestötietojärjestelmään, jonka VTJ-rajapintapalvelun kautta haetaan henkilön ajantasaiset tiedot Tunnistus- ja Valtuudet-palveluja varten

Tällaista kyselyä käyttää esimerkiksi Verohallinnon OmaVero-asiointipalvelu, kun palvelussa tarkistetaan toisen puolesta asioivan henkilön valtuudet. Monipuolinen, kattava ja tehokas palveluiden yhdistelmä tuo ihmisten käyttöön paljon uusia vaihtoehtoja asiointipalveluissa!

Jokainen näistä neljästä mainitusta palvelusta on nyt kehitetty toimimaan isolle määrälle kyselyjä. Asia on konkretisoitunut käytännössä viimeistään marraskuun alussa, kun yllä esimerkkinä mainittu Veron OmaVero-järjestelmä siirtyi käyttämään Suomi.fi-tunnistuksen lisäksi myös Suomi.fi-valtuuksia. Yritys tai yksityishenkilö voi valtuuttaa toisen yrityksen tai henkilön hoitamaan veroasioita puolestaan. OmaVero toteuttaa edellä mainitut esimerkkikyselyt ja käyttää kyseistä neljää ketjutettua palvelua tarvittavien tietojen saamiseksi. Toki muutkin asiointipalvelut OmaVeron lisäksi käyttävät samaa ketjua (tai ainakin osaa ketjusta) ja näin ollen yhteenlaskettu reaaliaikaisten VTJ-hakujen kokonaismäärä nousee suureksi.

Väestötietojärjestelmän tietoja käytetään yhteiskunnan kriittisissä asiointiprosesseissa

Väestötietojärjestelmästä saatavia tietoja on jo pitkälti yli toistakymmentä vuotta käytetty VTJ-rajapintapalvelun kautta monissa yhteiskunnan toimintakriittisissä tietojärjestelmissä. Palvelun käyttö on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti sen jälkeen, kun Suomi.fi-palvelut tulivat VTJ:n käyttäjäksi vuoden 2016 syyskuun lopussa. Tällä hetkellä Suomi.fi-palvelujen osuus kaikista VTJ:ään tehtävistä reaaliaikaisista kyselyistä on kasvanut noin 60 %:iin.

Syksyn aikana olemme yhteisten suorituskykytestien pohjalta tehneet muutoksia, joiden avulla on pystytty parantamaan Suomi.fi-palvelujen tekemien VTJ-hakujen vasteaikaa ja koko järjestelmäketjun toimintavarmuutta. Niinpä selvisimme ainakin Omavero-palvelun käyttöönotosta kunnialla, vaikka samanaikaisesti ja yllättäen kansalaiset innostuivat myös demokratiasta: suursuosion saanut kansalaisaloite Dieselautojen käyttövoimaveron poistosta (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3471) aiheutti 12.11.2018 lähes 72 000 ”ylimääräistä” tunnistusta ja VTJ-hakua, kun jokainen kansalaisaloitteen kannattaja tunnistautuu vahvasti Suomi.fi-tunnistuksella.

Suomi.fi-palvelujen lisäksi VTJ-rajapintaa käyttävät lukuisat muut toimintakriittiset asiakasjärjestelmät, joiden toiminta keskeytyy, mikäli yhteys VTJ-rajapintaan ei toimi. Näitä ovat muun muassa Poliisin käyttämät operatiiviset järjestelmät sekä asiakaspalvelussa käytettävä passi- ja henkilökorttijärjestelmä sekä tietyt sairaaloiden ja pelastustoimen tietojärjestelmät. Aivan oma lukunsa ja kriittinen liiketoimintaverkkonsa muodostuu VTJ:n yhteistoiminnasta (ns. raamilupa) usean suomalaisen luottotietopalvelujen toimittajien kanssa. Niinpä ostaessasi luottosopimuksella taulutelevision kodinkoneliikkeestä tai verkkokaupasta, auton autoliikkeestä tai ottaessasi uuden kotivakuutuksen kauppatapahtuma voi pysähtyä, jos VTJ:ssä on häiriö.

Tietosisisällöltään korkeatasoinen ja aina käytettävissä oleva väestötietojärjestelmä ei ympäri yhteiskuntaa ulottuvine lonkeroineen ole pelkkä tietosäilö. Se on yhteiskunnan ajantasaisen ja virheettömän tietohuollon ja sähköisen asioinnin tukipalvelujen ehdoton edellytys, jota ilman ei Suomessa tulla toimeen.

Luotettava ja suorituskykyinen tiedonsiirtokanava: Suomi.fi-palveluväylä

Nykypäivän eetoksen mukaisesti luotettava ja tietoturvallinen tiedonsiirto internetin yli on mahdollista Suomi.fi-palveluväylässä. Palveluväylän käyttäminen tiedonsiirtokanavana todella mittavissa tietojärjestelmien tiedonvaihdoissa on nyt myös käytännössä todistettu toimivaksi. Tehokkuuden aikaansaa Palveluväylässä oleva mahdollisuus käyttää kuormantasaajaa tasaamaan siirrettävän tiedon kuormaa usealle tietoa käsittelevälle palvelimelle. Palveluväylän tapauksessa puhutaan liityntäpalvelimesta, joka on liityntäpiste tiedonsiirron tekemiseen väylän läpi. Kuormantasaajan käyttämisestä on aikaisemmin kirjoitettu blogikirjoitus, joka valaisee asiaa tarkemmin. Yleisesti ottaen kuormantasauksen avulla voidaan Palveluväylää käyttää suureen määrään ja tiheästi toistuviin tietojen siirtoihin: lisää liityntäpalvelimia tekemään tarvittavaa työtä ja työ sujuu tehokkaasti.

Väestötietojärjestelmä on liitetty Palveluväylään ja VTJ:ssä on mahdollistettu tietojen haku asiakasorganisaatioille myös Palveluväylän rajapinnan kautta. Palveluväylään liittynyt asiakasorganisaation tietojärjestelmä lähettää kyselyjä väestötietojärjestelmään ja saa sitä kautta vastaukset kyselyihin. VTJ:stä palvelun rajapinnan kautta palautetaan asiakkaan tietojärjestelmälle vastaussanoma Palveluväylän välityksellä. VTJ -järjestelmästä siirretään tietoa sanomamuotoisesti Palveluväylän ylitse ehdottomasti eniten Suomessa. Samoin kuormantasaaja ominaisuuden käyttö näin isossa määrässä tietojen siirtoa on ensimmäisiä palveluntarjoajia Palveluväylässä, joka sen on ottanut laajamittaisesti käyttöön.

Väestörekisterikeskus nykypäivän tärkeiden digipalvelujen tuottajana

Väestörekisterikeskus on Suomen valtion virasto, jonka vastuulla on pitää yllä mainittua väestötietojärjestelmää. Virasto myös kehittää ja ylläpitää Kansallisen palveluarkkitehtuurin hankkeen tuottamia Suomi.fi-palveluita eli sähköisen asioinnin tukipalveluita.

Väestötietojärjestelmä on reaaliaikainen rekisteri, josta löytyvät ajantasaiset henkilötiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisista henkilöistä. Lisäksi järjestelmässä on tietoa rakennuksista, huoneistoista ja kiinteistöistä. Tietoja hyödynnetään koko yhteiskunnan tietohuollossa, esimerkiksi julkishallinnossa, vaalien järjestämisessä, verotuksessa ja oikeushallinnossa sekä tutkimuksessa ja tilastoinnissa. Myös yritykset ja yhteisöt saavat käyttöönsä VTJ:n tietoja. VTJ-järjestelmää ylläpitävät Väestörekisterikeskus ja maistraatit sekä osa kunnista.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin hankkeen aikana (vuosina 2014-2017) kehitettiin ja toteutettiin useita Suomi.fi-palveluita. Kansallinen palveluarkkitehtuuri luo yhteentoimivan digitaalisten palvelujen infrastruktuurin, jonka avulla tiedon siirto organisaatioiden ja palvelujen välillä on helppoa.

Tietoa Suomi.fi-palveluista löytyy esuomi.fi-sivustolta, käy katsomassa ja opi niistä lisää!

Tietoja VRK:n organisaatioille tarjoamista palveluista löytyy sivulta https://vrk.fi/organisaatiot

 

Hannu Hakala on Suomi.fi-palveluväylän tuotepäällikkö.

Jukka Kupari on väestötietojärjestelmän järjestelmäpäällikkö.

Selaa blogin artikkeleita