Digiturvavinkit turvalliseen ja vastuulliseen somettamiseen

Kimmo Rousku Julkaisupäivä 27.3.2019 9.45 Blogit

Hyvä esimerkki digitaalisen maailman muutoksesta on sosiaalisen median myötä tapahtunut vuorovaikutuksen ja viestinnän muutos. Sosiaalinen media on loistava esimerkki uudesta mahdollisuudesta viestiä vaivattomasti, reaaliaikaisesti ja globaalisti. Vastaavasti se tuo myös uhkia, jotka jokaisen meistä pitää tunnistaa ja näistä syntyvä riski myös hallita. Alla kolme vinkkiä turvallisempaan somettamiseen:

Mieti, millaista tietoa jaat verkostollesi

Eräs somepalveluiden etu on tiedonvälityksen nopeus ja helppous. Itse olen viimeisen vuoden aikana huomannut pari kertaa, että olen jakanut – tai meinannut jakaa sellaista tietoa, joka ei ollutkaan ihan sitä, mitä kuvittelin sen pitävän sisällään pelkän otsikon perusteella. Ensimmäinen oppi tähän on se, että ennen kuin jaat sosiaalisessa mediassa muiden tuottamaa tietoa, varmista, että olet lukenut ja tiedät, mitä kokonaisuus pitää sisällään ja mikä on alkuperäisen viestin tarkoitus. Suosittelen myös tuomaan esille, jaatko kyseistä tietoa, koska olet samaa mieltä vai koska haluat nostaa esiin jotain omasta näkökulmasta poikkeavaa tietoa. Kannattaa myös arvioida ennakolta, millaisia reaktioita se saattaa herättää ja osin varautua palautteeseen. Erityisesti Twitter on herkkä ”leimahtamaan”.

Jos olet epävarma tiedon aitoudesta, hyvä tapa on tarkistaa muista uutislähteistä, kerrotaanko asiasta myös siellä. Jos uutisesta ei ole mainintaa missään muussa tiedotusvälineessä, kannattaa uutisen todenperäisyyttä epäillä ja arvioida, tulisiko viestiä levittää eteenpäin – etenkin jos viestissä on jotain epäselvää.

Mieti, kenet päästät verkostoihisi

Kun joku haluaa päästä verkostoosi esimerkiksi LinkedInissä, saattaa se tuntua hienolta, tulee lisää seuraajia. Suosittelen varmistamaan aina ennen kuin päästät henkilöstön verkostoosi, kuka ja miksi kyseinen henkilö sinne halua. Esimerkiksi itselläni on kynnys hyväksyä henkilöitä kohtalaisen matala. En edellytä sitä, että olen tavannut henkilön fyysisesti, koska se on useissa tilanteissa mahdotonta. Sen sijaan olen vuosien aikana hylännyt satoja henkilöitä sen takia, että heidän profiilinsa, ”tarina” ei vaikuta uskottavalta. Vaikka se, että joku muu, jopa hyvin tuntemasi henkilö on jonkun henkilön päästänyt omaan verkostoon, ei saa toimia automaattina, että hänet voi saman tien hyväksyä. Olenkin muutamissa tapauksissa lähettänyt paremmin tuntemalleni henkilölle erikseen viestin ja kysynyt, onko hän varma henkilön hyväksymänsä henkilön identiteetistä ja tarkoitusperistä. ”Väärän” henkilön päästäminen mahdollistaa seurata käymääsi keskustelua sekä ennen kaikkea kerätä tietoonsa se asiantuntijaverkosto, jonka olet palveluun rakentanut.

Tunnista, miten sinuun yritetään vaikuttaa

Mitä meillä oli ennen somea? Paljon enemmän kasvokkain tapahtuvaa viestintää. Tällöin jokaiselle tuli nopeasti keskusteluissa ilmi, mitä kukin keskustelija edusti ja miten hän haluaa edistää jotakin asiaa. Tai vain tarkkailla. Seuraavan kerran henkilöä tavattaessa muisti, että ”ahaa, tämä oli se joviaali tietoturvamies”.

Nyt digimedia ja some ovat tuoneet tähän kokonaan uusia mahdollisuuksia. Huolestuttavaksi muutoksen tekee se, että me emme pysty niin helposti tunnistamaan esimerkiksi meihin tarkoitettua piiloviestintää tai muita vaikuttamiskeinoja. Se, että näet sosiaalisessa mediassa vuoden aikana samankaltaisen mainoksen tai muun viestin, vaikka vain hieman eri muodoissa parin viikon välein, jää todennäköisesti jotenkin mieleesi.

Tällaisen tahon vaikuttamisen motiivit voivat olla hyvin erilaiset, tuote- ja palvelumarkkinoinnista hybridiuhkien kautta toteutettavaan informaatiovaikuttamiseen. Siis meidän ajatuksiin, tunteisiin, asenteisiin ja osin päätöksiin yritetään nyt ja jatkossa vaikuttaa entistä enemmän ja varmasti myös uudenlaisilla keinoilla.

Ikuisena optimistina nostan tässä esille myös positiivisen vaikuttamisen, ”ptrollauksen” (positive trolling). Tunnustan, tämän kirjoituksen tarkoitus on *tietoisesti* vaikuttaa sinuun toimimaan digimaailmassa hieman turvallisemmin.

Kimmo Rousku Twitterissä: @kimmorousku

Kimmo Rousku LinkedInissä »

Selaa blogin artikkeleita