Palvelut sujuvaksi yhteentoimivien tietomääritysten avulla – määrittelyitä ryhdytään työstämään tietoalueittain

21.8.2019 17.03
Tiedote

Julkishallinnon palveluita halutaan virtaviivaistaa ja kehittää asiakaskeskeisemmiksi. Siihen tarvitaan organisaatiorajat ylittäviä, yhteisesti sovittuja, yhteentoimivia tietomäärityksiä. Kun tietovirroissa liikkuva tieto on merkitykseltään samansisältöisiä, voidaan kehittää käyttäjälähtöisiä ja keskenään keskustelevia palveluita. Väestörekisterikeskuksen järjestelmässä Tiedon semanttinen yhteentoimivuus -seminaarissa 22.8. esiteltiin, miten yhteentoimivia tietomäärityksiä ja yhteentoimivuusalustan käyttöä edistetään.

Eri organisaatioiden tietovarantojen käsitteillä on ollut omat merkityksensä. Esimerkiksi termillä asiakas tai kiinteistö voi olla eri organisaatioiden tietojärjestelmissä tyystin eri merkitys. Tällöin tiedon siirtyminen tietovirroissa ei onnistu. Näitä tietomäärityksiä ryhdytään nyt harmonisoimaan tietoalueittain.

Tietomäärityksiä tehdään yhteistyössä tietoalueittain

”Tietoalue on tietosisältöjen jäsentämiseen käytetty ryhmittely. Tavoitteena on muodostaa riittävän laajoja kokonaisuuksia, joiden ylläpito voidaan turvata”, kertoo erityisasiantuntija Jaana Nevalainen valtiovarainministeriöstä. Nevalainen esitteli Tiedon semanttinen yhteentoimivuus -seminaarissa 22.8.2019, miten tietoaluetyöskentelyä viedään eteenpäin.

Tietoalue-ryhmittelyn pohjaksi on otettu julkisten palveluiden luokitus, mutta vastuuministeriöt voivat muuttaa tarvittaessa tietoalueiden nimiä. Tietoalueita ovat esimerkiksi asuminen, terveys, ympäristö, rakennettu ympäristö, liikenne, eläkkeet ja kulttuuri. Tietoalueella tulee olla vastuuhenkilö, jonka vastuuministeriöt ovat nimittäneet. Tietoaluetyötä ovat lähteneet edistämään mm. työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Tietomääritykset jakaantuvat eri tietoalueille. Tietoalue seuraa oman alueensa määrityksiä ja huolehtii, että päällekkäisyyksiä ei synny. Yhteentoimivuusalusta on tietomääritysten julkaisualusta. Sen kehityksessä on huomioitu, että sen tulee tukea hallintamallin mukaista toimintaprosessia. Tietomäärityksiä tehdään yhdessä julkisen hallinnon eri toimijoiden ja yritysten kanssa.

Tietoalueiden yhteistyön koordinoinnista vastaa valtiovarainministeriö. Strategisen tason ohjausryhmä nimitetään vuonna 2020.

Voisiko yhteentoimivuus kiihdyttää tekoälypalveluiden kehittämistä?

Tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia seminaarissa pohtii Väestörekisterikeskuksen erityisasiantuntija Marko Latvanen. Latvanen uskoo, että yhteentoimivuusalustan sanastot, koodistot, tietomallit ovat myös tekoälylle toimivia työkaluja.

”Tulevien tietoalueiden määrittelemät sanastot antavat koneluettavina eväitä tuottaa sisällöllisesti yhtenäisiä, usean toimijan tekoälypalveluita. Tietomallien pohjalta voitaisiin rakentaa elämäntapahtumien tietomalleja, joissa on kuvattu määriteltyihin elämäntilanteisiin liittyvät toimijat, palvelut sekä tarvittavat todistukset, luvat ja muut asiakirjat. Esimerkiksi AuroraAI:n suunnittelussa on tarkasteltu omaisen kuolema -elämäntapahtumaa. Siinä on selvitelty, miten erilaiset, mutta yhteistä kieltä puhuvat palvelut, voivat tehdä tarvittavat toimenpiteet.”

Latvasen mielestä tekoäly todennäköisimmin toimisi tarjolla olevan tiedon analysoijana ja relevanttien virallisten tietojen kokoajana määriteltyyn tai jopa yksilölliseen palvelutarpeeseen tai -tilanteeseen. Se voisi noutaa ja käyttää tarpeellista aineistoa myös muista julkisista aineistoista kuten Finlexistä tai muilta luotettaviksi varmistetuilta verkkosivustoilta, joita voisi olla myös hallinnon ulkopuolella, esimerkiksi tietyt valtakunnalliset kolmannen sektorin toimijat.

Tavoitteena on tiedon kiertotalous

Yhteentoimivuuden tavoitteena on tiedon kiertotalous, jossa kerran määriteltyä tietoa hyödynnetään uudelleen eri organisaatioissa. Kun tietosisältö on merkitykseltään sama, organisaatioiden tiedon hallinnan ja tietojärjestelmien kehittäminen on jouhevampaa ja kustannustehokkaampaa. Kyse on toimintatavan muutoksesta, joka tukee julkishallinnon digitalisaatiota.

Toki asiakaskin hyötyy, kun jo kerran annettu tietoa ei toistamiseen tarvitse antaa ja selvitään myös vähimmillä liitetiedostoilla.

Väestörekisterikeskus kouluttaa yhteentoimivuusalustan käyttöönotossa ja käytössä  

Käytännön työ on semanttisesti yhteentoimivien sanastojen, koodistojen ja tietomallien määrittelyä Väestörekisterikeskuksen ylläpitämällä yhteentoimivuusalustalla sekä näiden määritelmien hyödyntämistä tietojärjestelmien kehittämisessä sekä palveluissa laajemminkin. 

Syyskuussa käynnistyy myös yhteentoimivuusalustan ja sen eri työkalujen käyttöön kouluttavat webinaarit ja sisällöntuottajien kysymyksille varatut klinikat.  Lisäksi Väestörekisterikeskuksen asiantuntijat voi kutsua organisaatioon neuvomaan alustan käyttöönotossa. Webinaari-, klinikka- sekä varattavat tapaamisajat löytyvät koulutuskalenterista: https://vrk-ewiki.eden.csc.fi/display/YTIJD/Koulutukset+ja+seminaarit.

Seminaarissa yhteentoimivuusalusten jatkokehityksestä kertoi kehityspäällikkö Petri Tenhunen ja syksyn koulutuksista johtava asiantuntija Riitta Alkula. Koulutuksista ja alustan käyttöönotosta ja kehittämisestä vastaa Väestörekisterikeskus. 

Seminaarin aineistot

Seminaari Youtubessa 22.8. klo 9-11.30

Tiedon semanttisen yhteentoimivuuden hallintamalli ja tietoalueet,
Jaana Nevalainen, valtiovarainministeriö

Yhteentoimivuusalusta tekoälypalvelujen näkökulmasta,
Marko Latvanen, Väestörekisterikeskus

Yhteentoimivuusmenetelmä ja -alusta – jatkokehityksen tilannekatsaus,
Petri Tenhunen, Väestörekisterikeskus

Yhteentoimivuusalustan käyttöönotto ja käytön tuki,
Riitta Alkula, Väestörekisterikeskus