Ajankohtaista
- Suomi.fi-tunnistus: pankkien tunnistuspalveluissa muutoksia syksyllä
13.8.2019
- Todistukset väestötietojärjestelmästä -palveluun uusia ominaisuuksia: voit nyt tilata todistuksen myös huollettavasta ja käyttää palvelua englanniksi
9.8.2019
- Avointa nimitietoa tarjolla: Suosituimmat etunimet syntymävuosittain ja -kunnittain
1.8.2019
- Digi- ja väestötietoviraston johtajanpaikkojen haku on avattu
25.7.2019
- Väestörekisterikeskuksen tietotilinpäätös: Kansalaiset ovat entistä kiinnostuneempia omien henkilötietojensa käsittelystä
23.7.2019
- Tärkeät asiakirjat saatavillasi kaikkialla – joko sinä käytät sähköistä viranomaispostia?
11.7.2019
- mPollux DigiSign Client -kortinlukijaohjelmiston uusi versio on julkaistu
4.7.2019
- Neljä tärkeää vinkkiä itsenäistä elämää aloittelevalle nuorelle
28.6.2019
- D9-tiimin alkuvuosi on sisältänyt projekteja sisäisestä turvallisuudesta perunankasvatukseen – ja vauhti kiihtyy!
27.6.2019
- Väestörekisterikeskuksen arvio: Jos puolet Helsingissä siirtäisi viranomaisasiointinsa sähköiseksi, säästyisi pelkkien eurovaalien äänioikeusilmoitusten lähetyskuluissa yli 210 000 €, Uudenmaan alueella lähes 245 000 €
27.6.2019
Pankkitunnuksilla voi jatkossakin käyttää viranomaispalveluja verkossa
Väestörekisterikeskus on sopinut pankkien kanssa vahvasta, sähköisestä tunnistautumisesta. Kaikkien pankkien tunnuksilla voi tunnistautua myös vuosina 2019–2020 julkishallinnon sähköisiin asiointipalveluihin. Myös tulevaisuuden tunnistusratkaisuja selvitetään parhaillaan.
– Solmimamme sopimukset takaavat kansalaisille samat tunnistautumistavat kuin tälläkin hetkellä on käytössä. Julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin voi siis tunnistautua jatkossakin pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortissa olevalla kansalaisvarmenteella, kertoo johtaja Timo Salovaara Väestörekisterikeskuksesta.
Valtion budjetissa on osoitettu tunnistamiskustannuksiin korkeintaan 5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosien 2017 ja 2018 kilpailutuksissa saatujen tarjousten perusteella kustannukset olisivat olleet valtiolle liian kalliit, mistä johtuen hankinnat osittain keskeytettiin.
– Nyt sopimukseen on päästy myös tunnistusvälityskilpailutuksen ulkopuolelle jääneiden pankkien kanssa siten, että neuvotellut sopimukset ovat myös valtiolle toteutuskelpoisia, Salovaara sanoo.
Selvitys tunnistusratkaisujen tulevaisuudesta on käynnissä
Väestörekisterikeskus selvittää samalla, kuinka tunnistautuminen julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin kannattaisi järjestää vuoden 2020 jälkeen.
– Selvitys tehdään, koska nyt käytössä olevat tunnistusratkaisut ovat osin vanhentuneita eivätkä ne tue parhaalla mahdollisella tavalla uusia sähköisen asioinnin tapoja. Samalla haluamme varmistaa, että tulevaisuudessa käytössä olevat tunnistusratkaisut ovat mahdollisimman saavutettavia ja helppokäyttöisiä kaikille käyttäjille, Salovaara kertoo.
Osana laajempaa selvitystä kartoitetaan myös, kuinka sähköisten tunnistusvälineiden valikoimaan saataisiin mukaan sellainen tunnistustapa, jota voitaisiin hyödyntää ulkomaalaisten tunnistamiseen. Tarvetta tunnistustavalle olisi erityisesti Euroopan Unionin eIDAS-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä maissa eli esimerkiksi henkilöillä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta eikä eIDAS-asetuksen soveltamispiirissä olevan valtion myöntämää tunnistusvälinettä.
Selvityksen ensimmäisenä osana Väestörekisterikeskus on määritellyt vaatimukset mahdolliselle omalle tunnistusratkaisulleen ja tehnyt vaatimuksiin perustuvan markkinakartoituksen tarjolla olevista teknologioista ja palveluista. Turvatasoltaan tunnistusväline vastaisi korotetun varmuustason tunnistusvälinettä, kuten nykyiset pankkien ja operaattoreiden tunnistusvälineet. Käytettävyydeltään se vastaisi moderneja matkapuhelimeen perustuvia tunnistusratkaisuja. Selvityksen seuraavissa vaiheissa keskitytään tarkastelemaan ensitunnistamisen kysymyksiä, kuten moderniin etätunnistukseen usein liittyviä lisäominaisuuksia.
– Selvityksen itsetarkoitus ei ole esitellä valtion uutta tunnistusvälinettä, vaan tunnistaa tarve ja keinot päivittää tunnistusinfrastruktuurimme vastaamaan nykypäivän mahdollisuuksia ja vaatimuksia, selventää Salovaara.