Ajankohtaista
- Suomi.fi-uutiskirje 6/2019: Katsaus palveluiden tilanteeseen, Suomi.fi-sovelluksen käyttäjiä yli 100 000 ja paljon muuta
14.6.2019
- Ilmoita kuntasi mukaan JUDO-hankkeeseen – kehitetään kuntien digitaalista turvallisuutta yhdessä!
13.6.2019
- Sähköinen valtakirja helpottaa apteekkiasiointia toisen puolesta
13.6.2019
- Uusimman Suomi.fi-podcastin vieraana Teknologiateollisuuden digitalisaatiojohtaja Ville Peltola
13.6.2019
- Suomi.fi-valtuudet ja -palvelutietovaranto palkittiin Euroopan komission Sharing and Reuse-kilpailussa
12.6.2019
- Varmennekortit uudistuvat - Testikortit uudella sirulla ovat nyt tilattavissa!
12.6.2019
- Uusi asiakaspalvelu palvelee Väestörekisterikeskuksen organisaatioasiakkaita
11.6.2019
- Varmenne- ja väestötietopalvelujen uutiskirjeessä asiaa mm. organisaatioiden asiakaspalvelusta
11.6.2019
- Tiedote Katsoa hyödyntäville asiointipalveluille: Katso-palvelua hyödyntävät asiointipalvelut voivat jatkaa tiettyjen asiakasryhmiensä valtuutusten hallinnointia Katso-palvelussa vielä vuoden 2020 puolella
11.6.2019
- D9-tiimi mukana siiloja purkavan sisäisen turvallisuuden Tuovi-portaalin käyttäjätestauksessa
5.6.2019
Pankkitunnuksilla voi jatkossakin käyttää viranomaispalveluja verkossa
Väestörekisterikeskus on sopinut pankkien kanssa vahvasta, sähköisestä tunnistautumisesta. Kaikkien pankkien tunnuksilla voi tunnistautua myös vuosina 2019–2020 julkishallinnon sähköisiin asiointipalveluihin. Myös tulevaisuuden tunnistusratkaisuja selvitetään parhaillaan.
– Solmimamme sopimukset takaavat kansalaisille samat tunnistautumistavat kuin tälläkin hetkellä on käytössä. Julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin voi siis tunnistautua jatkossakin pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortissa olevalla kansalaisvarmenteella, kertoo johtaja Timo Salovaara Väestörekisterikeskuksesta.
Valtion budjetissa on osoitettu tunnistamiskustannuksiin korkeintaan 5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosien 2017 ja 2018 kilpailutuksissa saatujen tarjousten perusteella kustannukset olisivat olleet valtiolle liian kalliit, mistä johtuen hankinnat osittain keskeytettiin.
– Nyt sopimukseen on päästy myös tunnistusvälityskilpailutuksen ulkopuolelle jääneiden pankkien kanssa siten, että neuvotellut sopimukset ovat myös valtiolle toteutuskelpoisia, Salovaara sanoo.
Selvitys tunnistusratkaisujen tulevaisuudesta on käynnissä
Väestörekisterikeskus selvittää samalla, kuinka tunnistautuminen julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin kannattaisi järjestää vuoden 2020 jälkeen.
– Selvitys tehdään, koska nyt käytössä olevat tunnistusratkaisut ovat osin vanhentuneita eivätkä ne tue parhaalla mahdollisella tavalla uusia sähköisen asioinnin tapoja. Samalla haluamme varmistaa, että tulevaisuudessa käytössä olevat tunnistusratkaisut ovat mahdollisimman saavutettavia ja helppokäyttöisiä kaikille käyttäjille, Salovaara kertoo.
Osana laajempaa selvitystä kartoitetaan myös, kuinka sähköisten tunnistusvälineiden valikoimaan saataisiin mukaan sellainen tunnistustapa, jota voitaisiin hyödyntää ulkomaalaisten tunnistamiseen. Tarvetta tunnistustavalle olisi erityisesti Euroopan Unionin eIDAS-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä maissa eli esimerkiksi henkilöillä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta eikä eIDAS-asetuksen soveltamispiirissä olevan valtion myöntämää tunnistusvälinettä.
Selvityksen ensimmäisenä osana Väestörekisterikeskus on määritellyt vaatimukset mahdolliselle omalle tunnistusratkaisulleen ja tehnyt vaatimuksiin perustuvan markkinakartoituksen tarjolla olevista teknologioista ja palveluista. Turvatasoltaan tunnistusväline vastaisi korotetun varmuustason tunnistusvälinettä, kuten nykyiset pankkien ja operaattoreiden tunnistusvälineet. Käytettävyydeltään se vastaisi moderneja matkapuhelimeen perustuvia tunnistusratkaisuja. Selvityksen seuraavissa vaiheissa keskitytään tarkastelemaan ensitunnistamisen kysymyksiä, kuten moderniin etätunnistukseen usein liittyviä lisäominaisuuksia.
– Selvityksen itsetarkoitus ei ole esitellä valtion uutta tunnistusvälinettä, vaan tunnistaa tarve ja keinot päivittää tunnistusinfrastruktuurimme vastaamaan nykypäivän mahdollisuuksia ja vaatimuksia, selventää Salovaara.