Väestörekisterikeskuksen käyttämä otantamenetelmä

Tarkastaessaan paperilla toimitettuja Suomen kansalaisaloitteen kannatusilmoituksia tai EU:n kansalaisaloitteen tuenilmaisuja Väestörekisterikeskus käyttää otantamenetelmää. Kaikki paperilla toimitetut kannatusilmoitukset ja tuenilmaisut asetetaan satunnaiseen järjestykseen ja niistä poimitaan otanta, jonka suuruus riippuu ilmoitusten lukumäärästä. Otannassa käytetään 99 prosentin luottamustasoa, joka on korkein mahdollinen otantamenetelmällä saavutettava luottamustaso.

Otannassa käytetään kahden prosentin virhemarginaalia, jota sovelletaan tutkitusta otoksesta saatuun keskivirheeseen. Näin saavutetaan otoksen luottamusväli. Luottamusväliä tulkitaan aina kansalaisaloitteen vireillepanijalle suopeasti, jolloin kannatusilmoitusten ja tuenilmaisujen kokonaisjoukosta hylätään luottamusvälin alimman prosentin mukainen joukko.

Esimerkki otantamenetelmän soveltamisesta Suomen kansalaisaloitteessa

  • Paperilla toimitettujen kannatusilmoitusten lukumäärä on 50 000.
  • Väestörekisterikeskus valitsee tästä joukosta satunnaisotannan tarkastettavaksi. Tarkastuksen perusteella todetaan, että 5 prosenttia satunnaisotannan kannatusilmoituksista on kelpaamattomia.
  • Saavutettuun 5 prosentin keskivirheeseen sovelletaan 2 prosentin virhemarginaalia, jolloin koko 50 000 kannatusilmoituksen joukosta kelpaamattomia olisi 3 - 7 prosenttia.
  • Väestörekisterikeskus noudattaa suopeaa tulkintaa, jolloin kelpaamattomia aloitteita kokonaisjoukosta katsotaan olevan 3 prosenttia.
  • Väestörekisterikeskus hyväksyy tarkastuksen perusteella 48 500 kannatusilmoitusta ja hylätyksi tulee 1 500 kannatusilmoitusta. Edellytyksiä kansalaisaloitteen toimittamiselle eduskunnan käsiteltäväksi ei siis olisi.
  • Mikäli kannatusilmoituksia olisi toimitettu tarkistettavaksi 52 000, olisi muiden edellä mainittujen tekijöiden ollessa muuttumattomia hyväksyttyjen kannatusilmoitusten lukumääräksi vahvistettu 50 440, mikä on riittävä määrä aloitteen toimittamiseksi eduskunnan käsiteltäväksi.